maanantai 10. maaliskuuta 2014

14/20- Sieppari ruispellossa

Hei taas! Lähestyn jo kolmea neljännestä, sillä tämä on 14. lukemani kirja! Kiirettä pitää, sillä aikaa on vain puolitoista kuukautta. Joudun luultavasti sen takia miettimään uudelleen joitakin kirjavalintojani, sillä luulen, etten ehdi lukea enää montaa pitkää kirjaa. Aion kuitenkin jatkaa lukemista tämän jälkeenkin, joten saan luettua kuitenkin loppujenlopuksi esimerkiksi Rikoksen ja rangaistuksen, Kurjat ja Sodan ja rauhan. Jos en ehdi suorittaa diplomia vappuun mennessä, niin sitten en ehdi, mutta lukeminen kuitenkin toki jatkuu :) Tässä kuitenkin neljännentoista kirjan tehtävä!

Tehtävä 1. Kirjoita kirjasta arvostelu.

Luin J.D.Salingerin romaanin Sieppari ruispellossa (1951), joka kertoo noin 17-vuotiaan pojan elämästä koulusta erottamisen jälkeen. Koko kirja kertoo itseasiassa vain parista päivästä, ja siinä on paljon takaumia ja se kertoo tapahtumista erittäin yksityiskohtaisesti. Tarina avaa syitä päähenkilö Holdenin epäonnistumisiin elämässä. Kieli on puhekieltä ja siinä on paljon kiroilua, mutta se sopii teoksen tyyliin.

Mielestäni teoksessa hyvää oli tunne siitä, ettei lukisi kirjaa ollenkaan. Teos oli kuin tajunnanvirtaa ja siinä kaikki ajatukset ilmaistiin, toisin kuin muissa kirjoissa, joissa ei aina kerrota kaikkea. 

Mielestäni teoksessa huonoa oli se, että se oli melko yksiulotteinen. En saanut kirjasta irti oikein mitään. Sieppari ruispellossa on mukava tarina, mutten ymmärtänyt, että mikä siitä tekee klassikon. Se on mainittu monissa listoissa, joissa on kirjoja, jotka tulisi lukea ennen kuolemaa, kuten http://www.kirjojentakana.fi/100-kirjaa-jotka-tulee-lukea-ennen-kuolemaasi
http://www.goodreads.com/shelf/show/100-books-to-read-before-you-die

Päällimmäinen mielipiteeni tosiaan on, etten ymmärrä, miksi tämä kirja on valittu maailman parhaiden kirjojen listalle. Se esimerkiksi ei ole
vaikuttava, kuten Pikku prinssi
pohdi elämää, kuten Lokki Joonatan
moniulotteinen, kuten Lumen taju
lajinsa edustaja, kuten Decamerone. 

Jos joku saa enemmän irti tästä kirjasta, kommentoikaa siitä kommenttiboksiin niin voit valaista minua! :)

Tässä kuitenkin hauska katkelma kirjasta:

...Mä en välittäny mitä se selosti. Mitä lyödään vetoa. Mä imin tupakkaa niinkun mä olisin ollu joku sattana imuri. Mä en tehny muuta paitsi mä vähän kallistin ruhoani ja katselin kun se leikkeli niitä saatana varpaankynsiään. Se oli ihme koulu kyllä. Koko ajan sai katsella kun joku leikkeli saatana varpaankynsiä tai puristeli finnejä tai vastaavaa...


kuva: huuto.net, Tammen sivulta ei löytynyt kuvaa kirjasta.

1 kommentti:

  1. Et ole ainoa, joka hämmästelee kirjan klassikkoasemaa. Pitää muistaa, että se on ollut omana aikanaan (1951) esim. kielenkäytöltään ja nuoren miehen kasvutarinana radikaali, ja kiinnostavaa on myös teoksen kertoja, joka on epäluotettava. Myös Pentti Saarikosken slangi-käännös sai aikanaan huomiota. Minkä käännöksen sinä luit?

    VastaaPoista